Pilvipalveluiden itsemääräämisoikeus on muuttunut geopoliittisesta keskustelusta eurooppalaisten yritysten ja hallitusten operatiiviseksi prioriteetiksi. Riippuvuus pienestä määrästä globaaleja palveluntarjoajia, tekoälyn kehitys ja sääntelyvaatimukset ovat nostaneet esiin hyvin erityisiä kysymyksiä: missä tietoja käsitellään, kuka voi käyttää järjestelmiä ja minkä lainkäyttöalueen alaisuudessa ne toimivat. Pelkän pilvialueen valitseminen ei enää riitä; vaakalaudalla on kriittisen infrastruktuurin ja palveluiden tehokas hallinta .
Espanjassa Capgemini Research Instituten raportti "Digital Sovereignty: From Political Ambition to Executive Imperative " heijastaa haasteen laajuutta. 92 prosentilla espanjalaisista organisaatioista on merkittävää digitaalisen suvereniteettinsa asemaa, mikä on korkeampi kuin maailmanlaajuinen keskiarvo, joka on 86 prosenttia. Capgeminin pilviinfrastruktuuripalveluiden toimitusjohtaja Sergio Torresin mukaan tavoitteena ei ole riippuvuuden poistaminen, vaan sen harkittu hallinta . Hän lisää, että hyperverkotetussa ekosysteemissä suvereniteetti koostuu joustavan keskinäisriippuvuuden rakentamisesta, ei eristäytymisestä. Kolme neljästä espanjalaisesta yrityksestä jakaa tämän pragmaattisen lähestymistavan, ja 58 % ymmärtää digitaalisen suvereniteettinsa ensisijaisesti keinona lieventää riskejä ja vahvistaa liiketoiminnan jatkuvuutta.
Teknologinen riippuvuus tarkastelun kohteena
Tutkimus asettaa tekoälyn ja pilvipalvelut näiden uusien riippuvuuksien ytimeen. 75 % espanjalaisista organisaatioista pitää tekoälyä prioriteettina digitaalisen suvereniteettistrategioissaan, kun taas 65 % mainitsee pilvipalvelut. Samaan aikaan 69 % myöntää olevansa riippuvainen kansainvälisistä palveluntarjoajista pilvipalveluissaan ja 61 % tekoälyominaisuuksien osalta. Torres varoittaa, että haasteena ei ole pelkästään näiden teknologioiden käyttöoikeus, vaan myös niiden integrointi hallittavalla tavalla: suvereeni pilvi mahdollistaa tekoälyn läpinäkyvyyden , auditoitavuuden ja hallittavuuden , mikä helpottaa siirtymistä pilottiprojekteista todellista arvoa tuottaviin käyttöönottoihin.
Kyky reagoida strategisen toimittajan aiheuttamaan mahdolliseen häiriöön lisää paineita. Kriittisillä aloilla, kuten datan tai tekoälyn alalla, 43 prosentilla espanjalaisista organisaatioista kestäisi yli kaksitoista kuukautta korvata pääasiallinen toimittajansa. Laitteistoalalla tämä prosenttiosuus on 38 prosenttia ja kyberturvallisuuden alalla 36 prosenttia. Capgeminin kohdalla nämä luvut osoittavat, että teknologista resilienssiä ei voida pitää yksinkertaisena varautumissuunnitelmana, vaan se on suunniteltava alusta alkaen siirrettävyydellä ja selkeillä exit-strategioilla arkkitehtuurin sisällä.
Datasta on tulossa herkin omaisuus. Yli puolet espanjalaisista organisaatioista uskoo, että tiedonhallinta ja -tallennus aiheuttavat suurimman riskin liiketoiminnan jatkuvuudelle, ennen kyberturvallisuutta, liitettävyyttä tai laitteistoa. Lisäksi 55 % kokee palveluntarjoajien keskittyneen tällä alalla. Ongelmaa pahentaa näkyvyyden puute: vain 14 %:lla on täydellinen , reaaliaikainen kartoitus teknologiatoimitusketjustaan, 40 %:lla on vain osittainen näkyvyys suoriin toimittajiinsa, ja joka neljäs yritys myöntää, ettei niillä ole virallista ymmärrystä riskeistään.
Tämä huoli näkyy jo yritysten hallintotapaa koskevissa päätöksissä. 59 % espanjalaisista yrityksistä pitää digitaalista suvereniteettia hallitustensa tärkeimpänä prioriteettina , mikä on selvästi maailmanlaajuista keskiarvoa korkeampi osuus. Lähes kaikki suuret organisaatiot käsittelevät asiaa hallintoelimissään, ja lähes puolet on ottanut käyttöön erityisen strategian. Nousussa on ajatus vähimmäisvetoomisesta digitaalisesta suvereniteettista : kriittisten resurssien tunnistaminen, riippuvuuksien kartoittaminen ja jatkuvuuden takaamiseksi välttämättömien asioiden suojaaminen. Itse asiassa 76 % pitää kriittisten teknologioiden yhdistämistä strategisiin alliansseihin käytännöllisempänä kuin kaikkien osaamisalueiden täydellisen omistajuuden tavoittelua.
Bryssel haluaa lisää kapasiteettia ja omia sääntöjään.
Euroopan tasolla Euroopan komissio pyrkii vähintään kolminkertaistamaan unionin datakeskusten kapasiteetin seuraavan viiden–seitsemän vuoden aikana ehdotetun pilvi- ja tekoälykehityslain (CADA) avulla. Suunnitelma nostaisi asennettua kapasiteettia nykyisestä noin 12 gigawatista yli 27 gigawattiin, mikä CryptoBriefingin kokoamien arvioiden mukaan vaatisi lähes 200.000 miljardin euron investoinnit, pääasiassa yksityiseltä sektorilta. Eurooppalaiset datakeskukset kuluttivat 68 terawattituntia sähköä vuonna 2024, ja komissio ennustaa 114 terawattituntia vuoteen 2030 mennessä, mikä vastaa noin 3,2 prosenttia EU:n sähkönkulutuksesta. Ilmoitettu tavoite ei ole eristää ongelmaa, vaan pikemminkin lieventää haavoittuvuutta, joka vaikuttaa siruihin, palvelimiin ja pilveen.
Riippuvuustilanne on silmiinpistävä. Xatakan mainitsemien GEA- ja DECISION-raporttien tietojen mukaan vain 6 % datakeskusten puolijohteiden arvosta on EU:ssa toimivien yritysten hallussa; palvelimien valmistuksessa ja kokoonpanossa osuus on 7 % ja pilvi-infrastruktuurissa vain 8 %. Pilvipalveluissa eurooppalaisten palveluntarjoajien osuus laski 29 prosentista vuonna 2017 15 prosenttiin vuonna 2022 ja on pysynyt ennallaan. AWS, Microsoft Azure ja Google Cloud keskittävät yli 70 % Euroopan pilvimarkkinoista , kun taas maailmanlaajuisesti pilvi-infrastruktuurimarkkinoiden arvo oli 143.000 miljardia dollaria vuoden 2026 toisella neljänneksellä, AWS:n omistuksessa 28 %, Microsoftin 20 % ja Google Cloudin 15 %.
Euroopalla on kuitenkin poikkeuksellinen asema sirujen arvoketjussa. Veldhovenissa pääkonttoriaan pitävä ASML on maailman ainoa EUV-litografiajärjestelmien valmistaja, jotka ovat välttämättömiä edistyneimpien puolijohteiden tuotannossa. Yhtiö raportoi lähes 37.500 miljardin dollarin liikevaihdon tilikaudella 2025, nettokatteen 29,4 prosentin ja markkina-arvon olevan noin 700.000 miljardia dollaria. Yhtiö kuitenkin vahvisti, että eurooppalaiset siruvalmistajat eivät ole tehneet litografiajärjestelmien tilauksia vuonna 2026, mikä on merkki kotimaisen kysynnän puutteesta, jota Bryssel pyrkii kääntämään Chips Act 2.0:lla.
CADA-ehdotus esittelee myös nelitasoisen pilvisuvereniteetin määritelmän . Ensimmäinen taso edellyttää, että tietoja käsitellään ja tallennetaan EU:n alueella sijaitsevaan infrastruktuuriin. Toinen taso vaatii riippumattomuutta kolmansista maista ja läpinäkyvyyttä koko ohjelmistojen toimitusketjussa. Kolmas taso menee pidemmälle ja vaatii, että palveluntarjoajan on oltava EU:n omistuksessa ja hallinnassa. Neljäs taso vaatii täyttä läpinäkyvyyttä koko ohjelmistojen toimitusketjussa ja kolmansien maiden puuttumisen puuttumista asiaan. Telefónican digitaalinen johtaja Sebastián Muriel tiivisti keskustelun lauseella, josta on tullut vertailukohta: "Ei ole väliä, onko palvelin Madridissa, Frankfurtissa vai Dublinissa, jos emoyhtiö on Redmondissa vai Mountain View'ssa." Hän puhui jopa " vuokratusta suvereniteetista" kuvaillakseen nykytilannetta.
Myös yrityskauppojen valvonta on lisääntymässä. Euroopan komissio käytti esimerkkinä tarkastelua vaativista liiketoimista Kyndrylin tapausta, jossa yritys yritti ostaa Solvinityn, hollantilaisen hallituksen infrastruktuuritoimittajan, joka palvelee 16,5 miljoonaa kansalaista. Alankomaiden hallitus esti yrityskaupan toukokuussa 2026 yleisen edun, digitaalisen autonomian ja kriittisen infrastruktuurin suojaamisen perusteella . Päätös osoittaa, että itsemääräämisoikeus ei rajoitu palvelimien sijaintiin, vaan ulottuu myös siihen, kuka hallitsee keskeisiä palveluja tukevia yrityksiä.
Uusien datakeskusten käyttöönotto ei ole vailla haasteita. CryptoBriefing dokumentoi kasvavia protesteja Irlannissa, Alankomaissa ja Ranskassa sähkönkulutuksen, vedenkäytön ja näiden tilojen visuaalisen vaikutuksen vuoksi. Saksassa, Isossa-Britanniassa ja Ranskassa sähköverkkoon kytkeminen voi viedä vuosia. Irlannissa datakeskusten kasvu herättää jo huolta mahdollisista sähkökatkoksista kodeissa ja yrityksissä, kun keskukset pitävät yllä monikansallisten teknologiayritysten toimintaa. Komissio vastasi 21. syyskuuta 2026 automaattisella kestävyysmerkintäjärjestelmällä yli 500 kW:n datakeskuksille. Jokainen laitos saa energiatehokkuusluokituksen (PUE 1,15:stä yli 1,9:ään) ja vedenkäytön tehokkuusluokituksen (WUE 0,1:stä yli 1,0:aan), joita päivitetään vuosittain elokuusta 2027 alkaen. PUE-luvun parantaminen 1,6:sta 1,2:een vähentää sähkönkulutusta 25 %, ja puolet eurooppalaisten keskusten hukkalämmöstä voisi kattaa lähes neljän miljoonan kodin lämmitystarpeen.
Startup-yritysten ja palveluntarjoajien osalta eurooppalainen kehys muuttaa infrastruktuurin hankintaa, ylläpitoa ja skaalausta koskevia sääntöjä. Huhtikuussa 2026 komissio myönsi jopa 180 miljoonan euron arvosta sopimuksia EU:n toimielimille itsenäisistä pilvipalveluista. Julkisen sektorin asiakkaat ja säännellyt sektorit vaativat suvereniteetti- ja datan alkuperätodistuksia, eikä maantieteellinen sijainti enää riitä: on arvioitava, kuka hallitsee palveluntarjoajaa ja sen ohjelmistojen toimitusketjua. Pullonkaula ei ole pelkästään teknologinen, sillä 60 % EU:n yrityksistä raportoi vaikeuksista rekrytoida ammattilaisia tekoälyn, kyberturvallisuuden ja puhtaiden teknologioiden aloilla. CADA ja Chips Act 2.0 ovat edelleen lainsäädäntöehdotuksia, eivät lakeja, ja niiden on käytävä läpi eurooppalainen prosessi. Tietokeskusten vähimmäissuorituskykyä koskeva julkinen kuuleminen päättyy 14. joulukuuta 2026, ja lopullisen ehdotuksen odotetaan valmistuvan vuoden 2027 toisella neljänneksellä.
Hallintoviranomaisten sertifikaatit ja vaihtoehdot
Sääntelyn ohella markkinat tekevät muutoksia sertifiointien ja kumppanuuksien myötä. Atos on hankkinut SAP Sovereign Cloud Partner -sertifioinnin kriittisten SAP-ympäristöjen modernisoimiseksi ja ylläpitämiseksi samalla, kun se noudattaa tiedonhallinta-, hallinto- ja sääntelyvaatimustenmukaisuusvaatimuksia. Tämä sertifiointi laajentaa vaihtoehtoja valtion virastoille ja säännellyille yrityksille, joiden on siirrettävä työkuormia pilveen tai sisällytettävä tekoälyä luopumatta kokonaan järjestelmiensä operatiivisesta, oikeudellisesta ja teknisestä hallinnasta. Sertifiointi kattaa aluksi Saksan, Ranskan, Alankomaat ja Yhdistyneen kuningaskunnan , ja Atos jatkaa prosessia laajentaakseen sitä muihin paikkoihin.
Sertifiointi yhdistää Atoksen hallitut palvelut ja eurooppalaisen infrastruktuurin SAP:n strategiaan laajentaa itsenäistä tarjontaansa. Ehdotus on erityisesti suunnattu julkiselle sektorille ja rahoituspalveluille, joissa datan sijainti, infrastruktuuriin pääsy ja sovellettava lainkäyttöalue vaikuttavat modernisointipäätöksiin. SAP jäsentää lähestymistapansa neljän hallinnan ulottuvuuden ympärille: data, toiminnot, teknologia ja oikeudellinen kehys . Atos yhdistää infrastruktuurin, hostingin, kyberturvallisuuden ja sovellustoiminnot. Yrityksen mukaan tämä malli mahdollistaa pilvipalveluiden ja tekoälyn käyttöönoton säilyttäen samalla hallinnon ja toiminnan valvonnan.
SAP Sovereign Cloudin toimitusjohtaja Martin Merz näkee Atoksen lisäämisen osana tämän toimittajaverkoston laajentumista: ”Digitaalinen suvereniteetti rakennetaan luottamuksen ekosysteemien kautta. Työskentelemällä Atoksen kanssa validoituna kumppanina laajennamme SAP Sovereign Cloudin ulottuvuutta ja autamme organisaatioita modernisoimaan kriittisiä liiketoimintaprosesseja pilvipalvelujen ja tekoälyn avulla säilyttäen samalla hallinnan, hallinnon ja operatiivisen joustavuuden.” SAP ilmoitti myös yli 20 miljardin euron lisäinvestoinnista SAP Sovereign Cloudin maantieteellisen ja toiminnallisen kattavuuden lisäämiseksi. Atos on ollut SAP Operations Partner -sertifioitu 20.000 peräkkäisenä vuotena ja saanut siihen liittyvän Golden Certificate -sertifikaatin, joka tunnustaa sen laajan kokemuksen SAP-ympäristöjen hallinnassa.
Saksassa itsenäisten vaihtoehtojen edistäminen on avannut uuden rintaman liittovaltion hallituksen toimisto- ja yhteistyöohjelmistopaketin OpenDeskin myötä. Julkisen sektorin kehittämä versio on ollut olemassa lokakuusta 2024 lähtien, mutta yhdeksän kuukauden viiveen jälkeen Center for Digital Sovereignty (ZenDiS) on avannut jakelunsa yksityisille pilvipalveluntarjoajille ja järjestelmäyrityksille . OpenDesk yhdistää sähköpostin, kalenterin, tiedostojen tallennuksen, tekstinkäsittelyn, chatin ja videoneuvottelut eurooppalaisten avoimen lähdekoodin komponenttien pakettiin, joka on suunniteltu vaihtoehdoksi Microsoft 365:lle julkishallinnoille.
Kumppaniohjelmassa erotetaan toisistaan kolme roolia. Viralliset jälleenmyyjät toimittavat openDesk-tilauksia pilvi- ja IT-palveluntarjoajille. Valtuutetut järjestelmäintegraattorit hoitavat käyttöönoton ja toiminnan asiakkaan ympäristössä ja heidän on osoitettava kokemusta avoimen lähdekoodin, Kubernetes- ja openDesk-ohjelmistoista. Vaativin rooli on hyväksytyn itsenäisen palveluntarjoajan rooli , joka ylläpitää openDeskiä SaaS-palveluna (Software as a Service) omassa pilvessään. Tämä edellyttää BSI C5 -luettelon ja European Cloud Sovereignty Frameworkin (SEAL) tason 3 mukaista akkreditointia, molemmat ulkoisilla auditoinneilla. Toimijat, joilla ei ole näitä akkreditointeja, voivat jälleenmyydä virallisen jälleenmyyjän kautta, mutta eivät voi toimia suoraan.
ZenDiS oli ilmoittanut ohjelman alkavan vuoden 2025 lopussa, mutta tammikuussa 2026 se lykkäsi sitä vuoden 2026 ensimmäiselle neljännekselle. Virallinen lanseeraus tapahtui 23. syyskuuta noin kuusi kuukautta toisen sitoumuksen jälkeen. ZenDiSin toimitusjohtaja Pamela Krosta-Hartl perusteli lanseerausta valtavalla kysynnällä itsenäiselle ohjelmistopaketille ja tarpeella koordinoida sidosryhmiä. Samanaikaisesti ZenDiS laajentaa julkisen sektorin käyttöoikeuksia SaaS-tarjouksella yhteistyössä govdigital-osuuskunnan kanssa, josta voi tehdä sopimuksen Marktplatz Deutschland Digitalin ja pilvivälittäjä gd.Cloudin kautta. Tämä antaa yksityisille palveluntarjoajille mahdollisuuden kilpailla julkisen sektorin johtaman vaihtoehdon kanssa.
Näiden aloitteiden luoma maisema yhdistää sääntelypaineen, teknologisen riippuvuuden ja konkreettiset vastaukset. Espanja on merkittävästi alttiimpi pilvipalveluille ja tekoälylle, ja data on ensisijainen huolenaihe, johon hallitusten osallistuminen on lisääntynyt. Bryssel valmistautuu suurempaan datakeskusten kapasiteettiin, itsemääräämisoikeuden tasoon ja energiamerkintöihin, vaikka kehys ei ole vielä laki. Markkinoilla Atosin kaltaiset SAP-sertifioinnit ja openDeskin kaltaiset projektit pyrkivät tarjoamaan vaihtoehtoja julkishallinnoille ja säännellyille aloille. Keskustelu ei enää pyöri pelkästään palvelimen sijainnin ympärillä, vaan pikemminkin sen ympärillä, kuka hallitsee infrastruktuuria, ohjelmistoketjua ja kriittisiä palveluita koskevia päätöksiä ympäristössä, jota geopolitiikka ja tekoäly yhä enemmän muokkaavat.
